Digitaalinen painotalo palveluksessasi
Peruskäsitteitä
Pieni tietoisku graafisista peruskäsitteistä
Sivu/sivumäärä
Sivu on paperiarkin toinen puoli. Yhdessä arkissa on siis kaksi sivua. Esimerkki: Haluatte 30 sivuisen A4-kokoisen hinnaston kaksipuoleisena kulmaniitillä. Saatte 15 kpl A4-arkkeja molemmin puolin painettuna ja nidottuna yhteen.
Vihko
Vihkossa on aina neljällä jaollinen määrä sivuja. Esimerkki: A4-kokoisessa 8-sivuisessa vihkossa on kaksi A3-arkkia taitettuna ja nidottuna keskeltä kiinni. Vihkon yhdessä kokonaisessa arkissa on neljä sivua. Siksi aina, kun lisätään yksi arkki, sivumäärä kasvaa neljällä.
Varsinaisia "asiasivuja" ei tietenkään tarvitse olla riittävästi: jos esim. hinnastossanne on sivuja vain 7 kpl ja haluatte sen vihkona, niin tällöin voidaan jättää vaikka viimeinen sivu valkoiseksi (tai takakannen sisäpuoli, etukannen sisäpuoli jne.).
Toisaalta, esim. olette ajatelleet teettää 8 sivuisen vihkon, mutta "päällikkö käski pistämään siihen vielä yhden tuoteuutuussivun" lisää. Näin ollen työhön tarvitaan 3 arkkia eli vihkosta tulee 12 sivuinen. Kolme sivua jää näin tyhjäksi, ellei sitten pyydä "päälliköltä vähän lisää matskua".
Paperien yleisimmät standardikoot. Mitat ilmoitetaan aina leveys x korkeus.
A3, 297 x 420 mm
A4, 210 x 297 mm
A5, 148 x 210 mm
A6, 105 x 148 mm
B5, 176 x 250 mm (suosittu koko kirjoissa)
Suurkuvat / julisteet:
A2, 420 x 594 mm
A1, 594 x 841 mm
A0, 841 x 1189 mm
500 x 700 mm (yleisin koko A-standiin)
700 x 1000 mm (suureen A-standiin)
Letter-koko on amerikkalainen "aanelonen", joka on yleensä useimpien ohjelmien oletuskoko. Se on leveämpi 216 mm ja matalampi 279 mm kuin eurooppalainen A4-standardi. Saamme usein Letter-koon tiedostoja, jotka skaalaamme sopivaan kokoon leveyssuunnan mukaan. Ne eivät vain oikein näytä hyvältä A-sarjan paperilla, mutta kelpaavat toki.
Vaakakoossa ilmoitetaan mitat toisinpäin. Vaakakokoa lisämerkitään L-kirjaimella. Esim. A4L (297 x 210 mm)
Yleisin käyntikorttikoko on 90 x 50 mm.
Kirjekuorikoot ovat C-sarjaa, jonkin verran isompia, että A-sarja mahtuu sisään. Ikkunakuoret ovat E-sarjaa, hiukan pienempiä kuin C-sarja, ettei A-sarja hölsky sisällä ja osoite katoa ikkunasta.
Painovärit
Digitaalisessa ja perinteisessä neliväripainamisessa käytetään painoväreinä cmyk-värejä.
C = cyan = sininen
M = magenta = punainen
Y = yellow = keltainen
K = black = musta
Erona digitaalipainon hyväksi on se, että värimäärityksenä tiedostossa ei tarvitse olla cmyk, vaan digipainollemme kelpaa myös rgb-värimääritykset. Esimerkiksi kaikki Microsoftin ohjelmien värimääritykset ovat rgb:nä. Samoin tietokoneen ruutunäyttö on rgb:nä.
Asiakkaamme ei siis tarvitse tietää lainkaan, mikä värimääritys hänen tiedostollaan on silloin, kun työ tehdään digitaalisesti. Meidän digikoneille kelpaa cmyk ja rgb ja vaikka samassa tiedostossa molemmat sekaisin. Offset-painotöissä aineistovaatimuksemme on tietenkin cmyk.
Asiakkaanamme voitte siis juoda mieluimmin kupposen kaffetta lähettäessänne aineistoa sähköpostiimme picaset@picaset.fi kuin ihmetellä kaiken maailman värimäärityksiä silloin, kun tilaatte meiltä helppoja digipainotuotteita. Sitäpaitsi me neuvomme mielellämme kaikessa, aina kannattaa kysyä.
Bleedit eli leikkausvarat
Leikkausvara tarkoittaa sitä, että jos ei haluta valkoisia reunoja painotuotteeseen, niin ajatellun painopinnan värit täytyy mennä ei vain reunaan saakka vaan siitä yli.
Esimerkki 1: Käyntikortin alareunaan halutaan painaa väripalkki, joka on aivan reunassa sivuilta ja alhaalta. Lopullisen kortin koko on 90 x 50 mm. Väripalkki täytyy vetää 2 mm molemmilta reunoilta yli, eli 94 mm pitkäksi, ja samoin alareunasta 2 mm yli kortin alareunan. Nämä 2 mm:n ylimenevät alueet leikataan sitten painamisen jälkeen pois, jolloin kortista saadaan siisti.
Esimerkki 2: Saamme useimmiten bleedittömän aineiston esim. esite A4, joka on tasan A4-kokoinen tiedosto. Tämän suurennamme n. 1,5 %, jolloin siitä tulee muutama milli isompi kuin A4, jolloin saamme leikattua painamisen jälkeen siistin A4:sen, jossa värit menevät reunoihin. Käyntikorteissa tällainen suurentaminen on hankalampaa pienen koon vuoksi - ulkoasu tulee ahtaaksi, tekstit tulevat liian lähelle reunaa, väripalkista tulee liian kapea jne. Bleedejä ei siis aina tarvita, mutta ne ovat hyvä olla. Julkaisuohjelmista bleedit saa helpolla, kunhan muistaa pdf-käännöksessä laittaa asetukset oikein, että bleedit mahtuvat mukaan.
Väriprofiilit
Väriprofiilien luonti tiedostoon jotakin XX-tulostinta ja digipainoa varten, odottaen että tulostus tulee täysin sen mukaiseksi kuin on ajatellut ja ruudullansa näkee, on tavanomaisissa digipainotöissä turhaa.
Mikään digitaalinen kone ei pidä kuitenkaan 100 %:sti väritasapainoa ensimmäisestä kappaleesta viimeiseen kappaleeseen.
Kun maanantaina tehdään vedos ja työ tulostetaan keskiviikkona, mikään yritys ei pysty lupaamaan, että jälki on täysin sama kuin vedoksessa. Muuttujia on ilmankosteudesta, lämpötilasta, paperierästä, koneiden huoltovälistä ja vaikka mistä johtuen todella paljon.
PMS (Pantone Matching System) -värit: nämä ovat valmiiksi sekoitettuja painovärejä, joita ei pysty tulostamaan nelivärisarjan väreille. Nämä muunnetaan tietyn kaavan mukaan mahdollisimman lähelle pms-väriä. Pms-numeron tieto auttaa meitä tarkentamaan värin. Yleensä pms-väri muuttuu "likaisemman" näköiseksi. SPOT-väri on lisätehosteväri (neljän päävärin lisäksi, viides väri), joka niin ikään käsitellään cmyk-värisarjasta mukaellen eli se muokkautuu normaaliksi neliväriksi kuten pms:kin.
Tiedostoja tehdessä pms- ja spot-värejä ei kannata käyttää tavanomaisessa neliväripainatuksessa, oli sitten kyse digitaali- tai offsetpainatuksesta, koska ne muokkautuvat joka tapauksessa erilaiseksi, mitä on ajatellut. Tässä nippelitietoa kaipaavalle hyvä linkki: http://www.digi-kuva.fi/show.asp?ID=798&side=1
Värien ilmoittaminen painopinnalla
1/0 = paperiarkin päällipuolella musta painoväri (esim. 1-puolinen kopio)
1/1 = paperiarkin molemmat puolet mustalla painettuna (2-puolinen kopio)
4/0 = päällipuoli nelivärisenä
4/4 = molemmat puolet nelivärisenä
4/1 = päällipuoli nelivärisenä, taustapuoli mustavalkoisena
Digitaalipainossa yksikin muu väri kuin musta tehdään nelivärisarjasta. Esimerkki: Haluatte käyntikortteja, jotka painetaan yhdellä värillä, tumman sinisellä. Ilmoitamme nelivärisen hinnan, koska painoväri on muu kuin musta.
Kirjan yleisohjeet
Sivunumerointi: oikealla aina pariton ja vasemmalla parillinen sivunumero.
Nimiö: ensimmäinen sivu kannen jälkeen, ei kannen sisäpuoli. Yleensä nimiössä on samat asiat kuin kannessa, ehkä lisäteksteillä, mutta ilman kuvia.
Pääotsikot: yleisohjeena pääotsikot alkavat aina oikealta puolelta. Esim. nimiö sivu 1, sivu 2 tyhjä, sivu 3 ensimmäinen sisällysluettelosivu, sivu 5 (tai 7, 9, 11 jne.) ensimmäinen varsinainen tekstisivu. Seuraava pääasia aloitetaan oikealta parittomalta sivulta, vaikka vasemmalle puolelle ei riitäkään tekstiä (vasen siis jätetään tyhjäksi).
Näistä säännöistä saa tietenkin poiketa, ja me teemme aivan niin kuin asiakkaanamme haluatte.
TKK:n väitöskirjat
Meillä on vuosien kokemus väitöskirjojen, raporttien ym. julkaisujen painamisesta.
Huolehdimme, että kaikki meillä painetut TKK:n väitöskirjat toteutetaan TKK:n standardien mukaan. Tilaajan ei tarvitse tietää niistä sen kummemmin - me tiedämme ja toteutamme. Tarvitsemme vain tiedot kanteen ja nimiöön tulevista teksteistä sekä mahdollisen kuvan. (Toivomme kuvan mieluiten erillisenä kuvatiedostona, esim. tiff, jpg, eps.)
Kaikki TKK:n väitöskirjat voidaan julkaista myös TKK Dissertations -sarjassa.
TKK Dissertations -sarjan väitöskirjat noudattavat omaa ulkoasuaan. Kansisarjaa julkaisee TKK:n kirjasto. Meillä on aina TKK Dissertations -sarjan esipainettuja kansia varastossamme. Kansiin on esipainettu harmaa kuvio-osuus ja väitöskirjan painatuksen yhteydessä kansiin painetaan vain tekstit mustalla painovärillä. Tämän vuoksi Dissertations -sarjan kansien painatuskustannukset pysyvät edullisina, jolloin kirjan kokonaishinta alenee.
TKK Dissertations -sarjan kansi- ja nimiösivujen tiedostot tekee TKK:n kirjasto ja he toimittavat tiedostot meille.
Annamme mielellämme lisätietoja ja ohjeita väitöskirjan painattamisesta. Olet myös tervetullut paikan päälle keskustelemaan ja katselemaan.
We do our best to serve you also in English.
Lisäohjeita väitöskirjan tekijöille löytyy osoitteesta: http://lib.tkk.fi/Diss/util/vksarja.html
Lisätietoa TKK Dissertations -sarjasta: http://lib.tkk.fi/Diss/util/Tietoa_TKK_Dissertations-sarjasta.html
00380 Helsinki
Puh. (09) 684 1066
Fax. (09) 684 1067
picaset@picaset.fi